segul áttaviti
nafnorð, karlkyn
segul-áttaviti
tæki til að vísa á réttar áttir (miðað við seguláttir), þ.e. venjulegur áttaviti
Beyging
eignarfall eintölu ‑vita nefnifall fleirtölu ‑vitar beygist eins og viti
eintalafleirtala
án greinismeð greinián greinismeð greini
nf.seguláttaviti seguláttavitinn nf.seguláttavitar seguláttavitarnir
þf.seguláttavita seguláttavitann þf.seguláttavita seguláttavitana
þgf.seguláttavita seguláttavitanum þgf.seguláttavitum seguláttavitunum
ef.seguláttavita seguláttavitans ef.seguláttavita seguláttavitanna