halla
lýsingarorð halla-laus
Merkingar
- 1.
sem ekki er tap á
- hallalaus fjárlög
- 2.
sem hallar ekki, láréttur
- hallalaust yfirborð
Skyld orð
Beyging
halla
kk.kvk.hk.
nf.hallalaus hallalaus hallalaust
þf.hallalausan hallalausa hallalaust
þgf.hallalausum hallalausri hallalausu
ef.hallalauss hallalausrar hallalauss
nf.hallalausir hallalausar hallalaus
þf.hallalausa hallalausar hallalaus
þgf.hallalausum
ef.hallalausra
nf.hallalausi hallalausa hallalausa
aukaföllhallalausa hallalausu hallalausa
öll föllhallalausu
öll föllhallalausari hallalausari hallalausara
öll föllhallalausari
kk.kvk.hk.
nf.hallalausastur hallalausust hallalausast
þf.hallalausastan hallalausasta hallalausast
þgf.hallalausustum hallalausastri hallalausustu
ef.hallalausasts hallalausastrar hallalausasts
nf.hallalausastir hallalausastar hallalausust
þf.hallalausasta hallalausastar hallalausust
þgf.hallalausustum
ef.hallalausastra
nf.hallalausasti hallalausasta hallalausasta
aukaföllhallalausasta hallalausustu hallalausasta
öll föllhallalausustu