van stilltur
lýsingarorð van-stilltur
óstilltur, æstur
Samheiti
- óstilltur,
- óspakur
Tengd orð
Beyging
‑stillt ‑stillt miðstig ‑stilltari efsta stig ‑stilltastur beygist eins og stilltur
kk.kvk.hk.
nf.vanstilltur vanstillt vanstillt
þf.vanstilltan vanstillta vanstillt
þgf.vanstilltum vanstilltri vanstilltu
ef.vanstillts vanstilltrar vanstillts
nf.vanstilltir vanstilltar vanstillt
þf.vanstillta vanstilltar vanstillt
þgf.vanstilltum
ef.vanstilltra
nf.vanstillti vanstillta vanstillta
aukaföllvanstillta vanstilltu vanstillta
öll föllvanstilltu
öll föllvanstilltari vanstilltari vanstilltara
öll föllvanstilltari
kk.kvk.hk.
nf.vanstilltastur vanstilltust vanstilltast
þf.vanstilltastan vanstilltasta vanstilltast
þgf.vanstilltustum vanstilltastri vanstilltustu
ef.vanstilltasts vanstilltastrar vanstilltasts
nf.vanstilltastir vanstilltastar vanstilltust
þf.vanstilltasta vanstilltastar vanstilltust
þgf.vanstilltustum
ef.vanstilltastra
nf.vanstilltasti vanstilltasta vanstilltasta
aukaföllvanstilltasta vanstilltustu vanstilltasta
öll föllvanstilltustu