van
lýsingarorð van-heill
sjúkur, veikur
vera andlega vanheill
Skyld orð
Tengd orð
Beyging
‑heil ‑heilt miðstig ‑heilli efsta stig ‑heilastur beygist eins og heill
kk.kvk.hk.
nf.vanheill vanheil vanheilt
þf.vanheilan vanheila vanheilt
þgf.vanheilum vanheilli vanheilu
ef.vanheils vanheillar vanheils
nf.vanheilir vanheilar vanheil
þf.vanheila vanheilar vanheil
þgf.vanheilum
ef.vanheilla
nf.vanheili vanheila vanheila
aukaföllvanheila vanheilu vanheila
öll föllvanheilu
öll föllvanheilli vanheilli vanheilla
öll föllvanheilli
kk.kvk.hk.
nf.vanheilastur vanheilust vanheilast
þf.vanheilastan vanheilasta vanheilast
þgf.vanheilustum vanheilastri vanheilustu
ef.vanheilasts vanheilastrar vanheilasts
nf.vanheilastir vanheilastar vanheilust
þf.vanheilasta vanheilastar vanheilust
þgf.vanheilustum
ef.vanheilastra
nf.vanheilasti vanheilasta vanheilasta
aukaföllvanheilasta vanheilustu vanheilasta
öll föllvanheilustu